Tarina kahdesta polusta - Miksi sunnuntaipäivät ovat niin upeita?

Tykkään sunnuntaipäivistä.. En siis pelkästään sen takia, että voin silloin herkutella ja syödä mitä haluan, vaikka se onkin tottakai se isoin syy xD 

Toinen syy siihen on se, että sunnuntait muistuttaa minua uudesta mahdollisuudesta. Oli elämäsi tähän päivään asti millainen tahansa, sinulla on nyt mahdollisuus muuttaa sitä ja alkava uusi viikko on mitä mainioin ajankohta sille. Vanha cliché sanoo, että ''Tänään on loppuelämäsi ensimmäinen päivä!'' Ota tästä kuluneesta fraasista opiksi ja tee nyt se muutos elämällesi, jonka olet aina halunnut tehdä. Se ei tarkoita sitä, etteikö elämäsi olisi tähän päivään asti ollut mukavaa tai hienoa. Aina on kuitenkin jotain, mitä ihminen haluaisi tehdä, mutta ei sitä jostain syystä uskalla tai kehtaa tehdä. Tee se!

Tarina kahdesta polusta

Huomenna alkaa uusi viikko.. Sinulla on kaksi polkua, joista kulkea.

Ensimmäinen polku sisältää paljon treeniä, ahkerointia opintojen parissa ja tsemppaamista työnteossa. Olet yhteydessä perheesi ja läheistesi kanssa sekä panostat terveellisiin elämäntapoihin. Välillä ponnistelet ulos mukavuusalueeltasi, mutta huomaat sen olevan kannattavaa.

Toinen polku ei taas sisällä muuta kuin mukavuusalueella oleskelua.. Voit laiskotella koko viikon, katsoa esimerkiksi telkkaria ja selata Facebook -etusivuasi kotisohvaltasi. Voit syödä pikaruokaa, juoda kalsarikännit keskellä viikkoa ja unohtaa treenit ja muut ahkeroinnit, eli olla vaan. 

Näillä poluilla on kuitenkin jotain yhteistä.. Molemmat vie sinut elämässäsi viikolla eteenpäin. Viikko siis kuluu huolimatta siitä ahkeroitko sinä sen koko ajan vai laiskotteletko sohvalla. Kuluneen viikon jälkeinen fiilis on kuitenkin aivan erilainen molemmilla poluilla. Eikä pelkästään fiilis, vaan myös saavutukset ja kokemukset ovat täysin erillaisia. Toinen polku kasvattaa ja vahvistaa sinua ihmisenä saavutettujen kokemuksien myötä. Toinen polku taas ei auta sinua mihinkään, olosi on ehkä rento, mutta olet melko aikaansaamaton. 

Yhden tunnin treeni on vain 4% päivästäsi. Ei tekosyitä

Yksi näistä poluista on siis vain selviytymistä eteenpäin, koitetaan selvitä päivistä ja viikoista. Toinen näistä poluista on taas elämästä kaiken irti ottamista. Kokeillaan rajoja, tehdään uusia ystäviä ja tuttavuuksia, rikotaan ennätyksiä salilla, saadaan ylennys töissä ja ansaitaan rahaa tai ansaitaan huippuarvosanat koulussa. 

Itse valitsen tuon tapahtumarikkaamman polun. Henkilökohtaisesti tykkään kiireestä. Nautin siitä, että minulla on kalenteri täynnä. Se antaa elämälleni merkitystä. On kiva ahkeroida koulussa ja saada kiitos hyvien arvosanojen merkeissä. On upeaa treenata täysillä kun tulokset näkyy peilikuvassa. 

On sydäntälämmittävää kun ympärillä on paljon ystäviä ja läheisiä sekä tietää myös perheen olevan tukena. Kuljen jatkossakin aina tätä polkua. Jos jotain niin lisään siihen lisää tapahtumia entisestään, mistään en kuitenkaan luovu!

En halua myöskään täysin masentaa, välillä on kiva viettää päiviä tai jopa kokonainen viikko tekemättä yhtikäs mitään. Mutta niiden pitää olla poikkeustapauksia, ne pitää ansaita. Ansaittu laiskottelu on hyväksytty laiskottelu. Jos sinulla on mieli ja kroppa kunnossa, niin olisi suorastaan sääli tai jopa synti olla käyttämättä niitä elämästä kaiken irti ottamiseen.

Tärkeää on  muistaa, että kulunutta viikkoa et saa enää takaisin. Voit kuitenkin tehdä tulevasta viikosta aivan erilaisen ja edellistä paremman, mutta älä kuitenkaan lykkää tätä aloittamista aina viikoilla eteenpäin. Oli se muutos mikä tahansa, aloita se nyt heti!

Kiitoksia lukijoille,

Emirhan Antonio Ansari